Naistenpäiväkirjoitus Ugin sanomat
Suomi monessa asiassa naisten oikeuksien edelläkävijä
Maaliskuun 8. päivä oli kansainvälinen naistenpäivä, jota Suomessa vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 1975, jolloin YK vahvisti päivän vieton ja se sai samalla nimen "Yhdistyneiden kansakuntien naisten oikeuksien ja kansainvälisen rauhan päivä".
Naistenpäivän vietto ulottuu vuoteen 1911, jolloin Itävallassa, Tanskassa, Saksassa ja Sveitsissä järjestettyihin kokoontumisiin osallistui yli miljoona naista ja miestä. He vaativat naisille äänioikeutta, työoikeutta, oikeutta ammattikoulutukseen ja työsyrjinnän lopettamista.
Tanskan kokouksessa oli edustettuna viisi Suomen suuriruhtinaskunnan eduskunnan naisjäsentä. Yhtenä suomalaisedustajana oli Miina Sillanpää, josta tuli myöhemmin itsenäisen Suomen ensimmäinen naisministeri.
Naistenpäivän sanotaan vakiintuneen maaliskuun kahdeksanneksi syystä, että samaisena päivän vuonna 1917 tekstiiliteollisuuden naiset alkoivat lakkoilla Pietarissa elintarviketilanteen vuoksi. Naiset onnistuivat yhden päivän lakollaan vauhdittamaan Venäjällä tsaarin vallasta luopumista ja yleistä äänioikeutta. Tänä päivänä toivon, että nykyisen Venäjän isoäideistä, äideistä, siskoista, vaimoista löytyisi samanlaista rohkeutta.
Suomi on monessa asiassa ollut naisten oikeuksien edelläkävijä, mutta kirittävää kuitenkin riittää.
Tilastot kertovat, että naispalkansaajien keskiansio vuonna 2021 oli 3.364 euroa kuukaudessa, kun se miehillä oli 3.997 euroa. Vuonna 2020 naisten työeläke oli keskimäärin 69 prosenttia miesten työeläkkeestä.
Vuonna 2021 työllisiä naisia oli noin 1,2 miljoonaa ja työllisyysaste 71,7 prosenttia. Naisten osuus yrittäjistä oli 33 prosenttia. Naisvaltaisin toimiala on terveys- ja sosiaalipalvelut. Pienin naisten osuus on rakentamisessa.
Tutkimuksen mukaan vuonna 2020 naisten työllisyysaste kärsi koronapandemiasta pahemmin kuin miesten työllisyys. Naiset ovat kokeneet miehiä useammin koronakriisin seuraukset työhönsä kielteisinä.
Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa valittiin kansanedustajiksi 94 naista, mikä on 47 prosenttia valituista. Tämä on historiallisesti suurin osuus koskaan.
Sanna Marinin aloittaessa pääministerinä joulukuussa 2019 hallituksen 19 ministeristä 12 oli naisia. Kansainvälisessä vertailussa Suomen parlamentti oli 11. naisvaltaisin vuonna 2021. Suomen ensimmäisissä aluevaaleissa 2022 ehdokkaista naisia oli 45 prosenttia ja osuus valituista 53 prosenttia.
Uusin tieto kertoo, että naiset ovat ensimmäistä kertaa edustettuina kaikissa maailman parlamenteissa. Tieto perustuu parlamenttien välisen liiton IPUn äskettäin julkaistuun raporttiin.
Suomen naiset ovat monilla mittareilla maailman kärjessä. Suomi on maailman toiseksi tasa-arvoisin maa. Suomalaisnaisten tasa-arvo työelämässä on maailman kolmanneksi paras. Suomessa valta on jakautunut neljänneksi tasa-arvoisimmin EU:ssa. Vuoden 2021 alussa tehdyn vertailun mukaan Suomessa on kolmanneksi eniten naiskansanedustajia Euroopassa.
Tutkimusten mukaan Suomi on maailman toiseksi paras maa olla nainen!
Heli-Päivikki Laurén
kansanedustajaehdokas
SDP